Olli Heikinpoika
Olli Heikinpoika (mainitaan 1548–1608) oli neljänneskuntamies ja talollinen ainakin 60 vuotta.[1]
Heikinpoika mainitaan maakirjassa Asikkalan Vesivehmaan kylässä ensimmäisen kerran 1548, jolloin hän maksoi veroa pienimmän veroluvun eli 1/24 koukun mukaan. Mahdollisesti hän oli sukua samaa taloa 1546-1549 hallinneelle Lasse Ollinpojalle, sillä miehet maksoivat 1550 yhteisen savuveron. Heikinpojan äidin mainitaan saaneen sakkoja lyötyään naapuriaan Kaarina Yrjöntytärtä 1553. Myös Heikinpoika itse sai useita käräjätuomioita väkivaltaisuudesta, esimerkiksi katkaistuaan naapurikylän isännän reisiluun ja lyötyään kotikylänsä emännältä nenän murskaksi. Hän oli kuitenkin myös tarmokas tilallinen, 1570-luvulla hänellä oli jo 1/4 koukkua verotettavaa eli kuusinkertaisesti vuoteen 1548 nähden. 1576 Heikinpoika mainitaan Asikkalan neljänneskunnan veronkantajana, laaja veronkantoalue ulottui kirkonkylästä Kalkkisiin ja nykyisen Heinolan puolelle. 1580-luvulla hänellä oli jo 7/24 koukkua maata, 1589 hänen todettiin olleen kylän toiseksi suurimman talon omistaja, jolla oli eniten hevosia. 1595 Heikinpoika oli käräjillä todistajana Maalin Sipintyttären tappojutussa, 1607 hän kylvi kylän suurimman alan viljaa eli puoli pannia ja hänellä oli neljä renkiä. Viimeisen kerran Olli Heikinpoika mainitaan verojen maksajana 1608, joten hän lienee kuollut pian sen jälkeen. Hänen perustamansa talo on silti yhä jälkeläisten hallussa, Ala-Pietilän sukutilana.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Anneli Mäkelä-Alitalo: Olli Heikinpoika (mainitaan 1548-1608). Suomen Kansallisbiografia. Osa 7. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Sivut 344-345.
|
